Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.


Ajankohtaista

Karjalaiset kesäjuhlat Hämeenlinnassa 14. – 16.6.2019

Sukukokous Vantaalla tiedekeskus Heurekassa 13.4.2019

Uusi jäsenrekisteripalvelu Membook käyttöön

 

Kesäretki Viipuriin ja Terijoelle 4. – 5.7.2019

Kevättalkoot järjestetään tänäkin vuonna toukokuussa, lauantaina 25.5.2019.

 Lisätietoja jäsenkirjeestä

2/4/2019

Jäsenrekisteriseloste

Sukututkimusrekisteriseloste

Airi Musto on tehnyt esitteen Kotkasaaren kotimuseosta.

 

Knaapit

Syksyllä 1605 puolalaisia vastaan käydyn ja hävityn Kirkholman taistelun (17.9.1605)  jälkeen Ruotsin kuningas Kaarle IX perusti uuden sotilasluokan, asepalvelusta suorittavan knaappiaatelin,  tehostaakseen Ruotsi-Suomen joukkojen, erityisesti ratsuväen, laatua ja suorituskykyä.

Knaappiaateli perustettiin 6.1.1606. Hallitsija julisti, että jokainen, joka tahtoi palvella ratsuväessä ja itse kustantaa ratsun ja aseet, sai omistamansa tilat ikuiseksi rälssiksi.  Useita tiloja omistaneet ja palvelukseen sitoutuneet voitiin velvoittaa lähettämään useampia miehiä ja ratsuja sotaan. Ratsumiehiksi kelpuutetut saivat oikeuden käyttää kaikille suvuille yhteistä vaakunakilpeä. 

Knaapin kaaduttua tai haavoituttua hänen perheensä sai nauttia verovapautta kunnes pojat kasvoivat riittävän vanhoiksi miekkaa kantamaan. Jos rälssioikeutta ei enää haluttu säilyttää, oli jälkeläisillä oikeus luopua niistä ja siirtyä takaisin veroa maksavien talonpoikien luokkaan.  Jos knaapilla ei ollut poikia, niin hänen kuollessaan hänen vävyllään oli oikeus jatkaa palvelusta samoin eduin kuin edeltäjänsä. Jalkaväkipalvelukseen sitoutuneille myönnettiin samat edut kuin ratsuväkiknaapeille.

Maunu Ikävalko kuului Jääsken knaapeihin ja hänen nimensä mainitaan kuninkaan kirjeessä.

Lähde: Helge Pohjolan-Pirhonen: Suomen historia VII osa,  Suomen historia 1523-1617, WSOY, Porvoo 1960

 

Knaapien vaakunaKnaapien vaakuna