Sukuhaarat

Seuraavassa on esitelty Ikävalko-suvun viisi sukuhaaraa siten, kuin ne on esitelty Ikävalko-suvun vanhassa sukukirjassa.

Antrean Ikävalkolan sukuhaara

Antrean Ikävalkolan sukuhaara on suvun päähaara ja laajin sukuhaaroista. Sen asuinpaikka, Ikävalkolan kylä, on saanut nimenkin suvun mukaan. Tämä sukuhaara on levittäytynyt laajimmin ympäristökuntiin ja kauemmaksikin. 1700-luvun lopulla Kirvuun, Jääsken Järvenkylään, Muolaaseen ja Kärstilään sekä sieltä edelleen Kivennavan Raivolaan siirtyneet Ikävalkot on sukukirjassa käsitelty yhtenä sukuhaarana lkävalkolan sukuhaaraan kuuluvina.

Jääsken Näträmälän sukuhaara

Näträmälän sukuhaara on Ikävalkolan sukuhaaran jälkeen suvun laajin. Sen kantaisä on Antti Tuomaanpoika, joka on kuudetta polvea Maunu Ikävalkosta, Hänen poikansa Antti ja Martti ostivat vuonna 1741 Näträmälän tilan, jonka aikaisempi omistaja oli kaatunut Lappeenrannan taistelussa samana vuonna.

Koska Ikävalkot olivat maanviljelijöitä ja tilan jakamien ei juuri ollut mahdollista ennen 1800-luvun puoliväliä, on Näträmälän sukuhaara levittäytynyt varsin laajalle. Tähän suvun osaan kuuluvia Ikävalkoja on asunut Jääsken pitäjässä paitsi Näträmälässä myös Kuurmanrannassa ja -pohjassa sekä Käriniemessä ja Järvenkylässä, Salo-Issakassa ja Kamajauholassa. Ruokolahden ja Taipalsaaren Ikävalkot kuuluvat myös tähän sukuhaaraan.

Pihkalanjärven sukuhaara

Pihkalanjärven sukuhaara on 1740-luvulla eronnut Antrean Ikävalkolan päähaarasta, kun Antti Heikinpoika, joka on viidettä polvea Maunu Ikävalkosta, otti vuonna 1742 hallintaansa Borgien ennen omistaman tilan. Entisen omistajan mukaan lienee kansa antanut kylälle nimen Porin kylä, vaikka se virallisesti olikin Pihkala. Pihkalasta Antti Heikinpojan jälkeläiset, jotka tämän sukuhaaran muodostavat, ovat hajaantuneet lähipitäjiin: Kilpeenjoen Sydänmaalle, Viipurin maalaiskuntaan ja Nuijamaalle. Myös Viipurin kaupungissa on tämän sukuhaaran jäseniä ollut varsin runsaasti. 1700-luvulla suvun jäsenet osallistuivat seurakunnan luottamustoimiin, mm. Matti Antinpoika on ollut kirkon kuudennusmies. Muutoinkin Ikävalkot lienevät olleet oman kylänsä johtavia henkilöitä.

Syvälahden sukuhaara

Antrean Syvälahti lienee Ikävalkojen asuinpaikkana yhtä vanha kuin Ikävalkola. Maunun veljen Martin on näet todettu asuneen jo 1560-luvulla Syvälahdella. Kuitenkin vasta 1600-luvulla Ikävalkoja siirtyi Syvälahdelle vakituisesti asumaan. Toukokuun 2. päivänä vuonna 1672 osti Matti Heikinpoika Ikävalko Antti ja Yrjö Jääskeläiseltä 1/ 2 veron suuruisen maatilan, ja kaksi vuotta myöhemmin hän otti viljeltäväkseen Pekka Martinpojan 1/4 veron suuruisen autiotilan.

Matti Heikinpojan mukana siirtyivät Ikävalkolasta Syvälahdelle hänen veljensä Erkki Heikinpoika ja setä Martti Heikinpoika. Matti Heikinpoika ja Erkki Heikinpoika, jotka ovat Maunusta laskien kuudetta polvea, sekä Martti Heikinpoika, joka on Maunusta laskien kolmatta polvea, ovat Syvälahden sukuhaaran kantaisiä.

Ikävalkot ovat Syvälahdella viljelleet yhdessä Perätupa-nimistä tilaa, jonka isännyys on siirtynyt vanhimmalta suvun jäsenellä seuraavalle. Tila on sijainnut keskeisellä paikalla kylässä ja ollut varsin laaja. Henkikirjojen mukaan siinä oli vuonna 1734 peltoa 3 tynnörinalaa, niittyä 5 kuorman verran, melkoiset ja riittävät metsät kaskeamiseen ja puunhakkuuseen sekä tervanpolttoon, sekä laaja humalatarha. 1700-luvun lopussa alkuperäinen tila jaettiin, mutta useimmilla näin syntyneillä erillistiloilla oli 1900-luvun alussa isäntinä muita kuin Ikävalkoja, koska 1800-luvulla taloihin otettiin kotivävyjä ja nimet näin vaihtuivat.

1800-luvun puolivälissä erosi Syvälahden Ikävalkolasta osa Viipurin maalaiskuntaan Juhana Sipinpojan siirtyessä Kilpeenjoelle, jäsenet on tässä laskettu Syvälahden sukuhaaraan kuuluviksi. Luonnollisesti myös kaupunkilaistuminen on vetänyt Syvälahdenkin Ikävalkoja asutuskeskuksiin, pois alkuperäisiltä asuinsijoilta."

Joutsenon Korvenkylän sukuhaara

Joutsenon sukuhaaran kantaisä on Pekka Pekanpoika, joka on kolmatta polvea Maunu Ikävalkosta. Pekka Pekanpoika muutti vuonna 1661 hän Antrean Ikävalkolasta Joutsenon Korvenkylään ja otti viljeltäväkseen Antti Niilonpoika Saikon ennen omistaman ratsutilan.

Lähde: Ikävalko-suku, Lappeenranta, 1971.